Opinpolku 1

NaOH tarkistus, HCl-valmistus ja yhdisteen moolimassan tarkistus Tässä työssä tutustutaan kemialliseen yksikköprosessiin neutralointi ja liuotus.
Työssä valmistetaan 0,1 M natriumhydroksidi(NaOH) liuos, jonka väkevyys tarkistetaan kaliumvetyftalaatin avulla. Valmistetulla väkevyydeltään tarkasti tunnetulla NaOH-liuoksella tarkistetaan valmistetun laimean suolahapon (HCl) väkevyys sekä määritetään annetun kiinteän orgaanisen hapon (esim. oksaalihapon) moolimassa.

Neutralointi tarkoittaa aineen kuten emäksen tai happaman aineen muuttamista neutraaliksi. Neutraloinnissa hapon vetyioni (H+) ja emäksen hydroksidi-ioni (OH-) reagoivat keskenään vesiliuoksessa, jolloin syntyy vettä. Neutralointireaktiossa syntyy veden lisäksi aina myös suolaa. Neutraloinnissa liuoksen happamuus tai emäksisyys heikkenee. Liuos on täydellisesti neutraloitunut, kun sen pH on 7.

Neutralointia sovelletaan esim. jäteveden puhdistuksessa, jossa pH-arvoltaan haitalliset jätevedet esikäsitellään ennen veden johtamista viemäriverkostoon. Neutraloimalla hapan tai emäksinen jätevesi estetään viemäriverkoston syöpyminen ja toimintahäiriöt jätevedenpuhdistamolla.

Liuotuksessa kiinteä aine, toinen neste tai kaasu liukenee nesteeseen. Liukenemiseen vaikuttaa aineiden kiehumispiste, sulamispiste ja lämpötila. esim. suolojen liukoisuus lisääntyy lämpötilan noustessa ja kaasujen liukoisuus vähenee lämpötilan noustessa.

Työ raportin löydät tästä

opinpolku 7

Vaahdotus on yleisin rikastusmenetelmä sekä metalleja sisältäville malmeille että teollisuusmineraaleille. Vaahdotuksena on ideana saada rikastettava mineraali nousemaan kuplien mukana lietteen pinnalle vaahdotuskemikaalien avustamana. Selkeytyksessä erotetaan hiutaleet vedestä laseuttamalla altaan pohjalle tai nostamalla ilmakuplilla veden pinnalle (flotaatio). Suomessa flotaatio on tavallista lietteenerotustapa. Se sopii erityisen hyvin kevyen humusta ja levää sisältävien lietteiden erotukseen.

Työ raportin löydät tästä

Opinpolku 8

Uuttaminen eli uutto eli akstraktio on kemiallinen erityismenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella. Uuttaminen on yksi yksikköoperaatioista ja uuttaminen tapahtuu kahden toisiinsa liukenemattoman faasin välillä. Riippuen faaseista puhutaan neste-nesteuutosta, neste-kiinteäuutosta (suodatus), kiinteä-nesteuutosta, kaasu-nesteuutosta tai neste-kaasu-uutosta (tislaus). Mikäli toinen faasi on kiinteä ja toinen kaasu, kyseessä on absorptio. Uuttamista voidaan käyttää joko aineiden talteenottoon tai puhdistamiseen. Teollisuudessa uuttoa käytetään mm öljynjalostamiseen ja lääkeaineteollisuudessa. Teollisuudessa käytetään sekoitin-selkeytinuuttolaitetta, uuttokolonneja, jatkuvatoimisia uuttolaitteita ja vaiheittaisia uuttolaitteita


Työ raportti löytyy tästä

Opinpolku 4

Adsorptio on aineensiirtoprosessi, jossa kaasu- tai nestekomponentit erotetaan toisistaan saattamalla ne kosketuksiin jonkin kiinteän aineen pinnan kanssa. Adsorptio perustuu joidenkin kiinteiden aineiden kykyyn ottaa pinnalleen kaasuja ja nesteitä. Adsorptiota käytetään useimmiten silloin kun adsorboitavan aineen pitoisuus kaasussa tai nesteessä on pieni.
Sekoituksen tarkoituksena on saada aikaan sekoitettavien aineiden välinen homogenointi elinoimalla sekoituslaitteistossa joko väkevyys- tai konsetraatioeroja tai molempia samanaikaisesti. Sekoituksen tavoitteena voi olla esimerkiksi lämpötilaerojen tai konsentraatioerojen tasaaminen aineessa. Sekoitusta käytetään kemian teollisuudessa myös erilaisissareaktoreissa saattamaan reagoivat aineet tehokkaasti kosketukseen toistensa kanssa. Sekoitusta käytetään yksikköoperaationa erilaisten seosten valmistamiseen.